Espoon viiden aluekeskuksen rakenne antaa mielestämme hyvän pohjan kaupungin kehittämiselle. Yleiskaavan tavoitteissa varaudutaan kaupungin kasvuun perustuen erilaisiin väestöennusteisiin, joiden toteutuminen on muuttuvassa maailmassa entistä epävarmempaa. Rakentaminen ohjataan ’nykyisten ja tulevien raiteiden varrelle’. Yleiskaava 2060 perustuu siis vahvasti raiteiden varaan? Kuitenkin ihmisten liikkumistarve on selvästi murrosvaiheessa. Digitaliset tietoyhteydet mahdollistavat monia asioita ilman päivittäistä liikkumista: esim. etätyöt, päivittäistavaroiden kotiinkuljetukset ja muu nettikaupankäynti. Liikennevälineetkin ovat kehittyneet ja kehittyvät varmasti edelleenkin. Raideliikenne erityisesti metro on kuitenkin kallis rakentaa, huonosti muunneltava ja vaatii suuren matkustajajoukon peittääkseen edes juoksevat kulunsa. On huomattavasti helpompaa muuttaa bussilinjan reittiä ja aikataulua kuin metrojärjestelmää. Lisäksi kasvava osuus busseista ja henkilöautoistakin käyttää sähköä, joten sekin ’etu’ on häviämässä raideliikenteeltä.
Raiteiden rakentamista Matinkylästä Jorviin voidaan pitää hyvänä ratkaisuna mutta ei missään tapauksessa metrona. Mikäli vuosikymmenten päästä raideyhteys on ajankohtainen, ainoa järkevä ratkaisu on pikaraitiotie. Pikaraitiotien pysäkit voivat olla tiheämpänä, jolloin asukkaat hyötyvät siitä paremmin. Espoon keskuksen alueella luonnollinen kulku olisi Kirkkokatua pitkin Espoontietä Jorviin. Yleiskaavasuunnitelmien mukaan rakennetaan tiivistä kerrostalokompleksiä metroasemien yhteyteen. Espoolaista pientaloasutusta, jossa on vielä paljon viherkäytäviä ei saa rikkoa kerrostalokeskittymillä.
Olemme tiedottaneet yleiskaavaluonnoksesta paitsi jäsenillemme myös alueen asukkaille netin välityksellä. Mielipiteessämme on otettu huomioon asukkaiden palaute. Seuraavat kommenttimme koskevat yhdistyksen toiminta-aluetta Espoon keskuksen alueilla: Kaupunginkallio, Lugnet, Söderskog, Saarnilaakso, Saarniraivio, Itäinen ja Läntinen Jokitie, Espoonjokilaakso, Muurala ja Mikkelä.
Mielipiteemme:
Virkistysalueet
Virkistysalueet pysyvät pääasiassa entisinä. Mutta keskuspuistoksi määritelty alue pienenee muutamassa paikassa. Vanttilaan tulee lisärakentamista Ervastin ja Inglaksen alueelle. Myös Malminmäen alueelle tulee merkittävästi lisärakentamista.
Kevyen liikenteen väylät
Suurelta osin ulkoilureitit noudattavat nykyisiä linjauksia. Kommenttimme koskevat pääasiassa Vantinkorven aluetta (Vanttilan ja Kaupunginkallion välissä) ja sieltä/sinne meneviä reittejä.
Hyvä: Espoonväylästä on uusi nykyisen rautatietunnelin yli kulkeva reitti etelään joka yhdistyy nykyiseen ulkoilureitistöön Vantinkorvessa.
Hyvä: Reitti Furubackan ja Lugnetin välissä (Sänkbäckiä pitkin) jatkuu pohjoiseen Suviniityn kautta urheilupuistoon asti.
Hyvä: Uusi ulkoilureitti Vantinkorvesta Vantinmäen kautta luoteeseen kulkee Espoonjoen yli ja liittyy Kehä III:n alta kulkevaan reittiin pohjoiseen.
Hyvä: Yhtenäinen ulkoilureitti Kirkkoväärtintieltä luoteeseen Koulumestarinmäen ja Nimismiehenpellon välisen laakson kautta Karhusuolle ja siitä pohjoiseen.
Huono: Nykyinen, 2010-luvun alussa rakennettu, ulkoilureitti Lugnetinniitystä suoraan etelään (Lähelle Latokasken Kaskihara-katua) ei ole mukana yleiskaavaehdotuksessa. Se on suorin ulkoilureitti Furubackasta varsinaiseen keskuspuistoon. Tilalle on piirretty reitti, joka kulkee Lugnetinniitystä suunnilleen Latokasken kuntoradan pohjoisosan kautta. Reitti Furubackasta keskuspuistoon pitenee lähes 2 km!
Espoonjoen pohjoispuoli
Muurala
Muuralan, Nimismiehenmäen ja Koulumestarinmäen alueet ovat muodostuneet pääosin jälleen-rakentamisen myötä ja alueet ovat vuosi vuodelta tiivistyneet. Alueen tehokkuus on 0,2 jolla on saavutettu väljästi rakennettuja alueita, johon mahtuu pihoja, puita ja vihreyttä. Yleiskaavassa virheellisesti tulkitaan alue lähelle hyviä kulkuyhteyksiä, kuten Kehä III ja Turunväylä ja suunnitelmien metroa, mutta asukkaat eivät pärjää ilman henkilöautoa, koska etäisyydet lähimpiin palveluihin on sen verran pitkä. Alueet on säilytettävä AP:nä.
Espoontien ja Espoon kirkon hautausmaan välinen AK-alue
Alue on seurakunnan omistuksessa ja se on toiminut huoltoalueena. Asukkaiden mielestä hautausmaata pitää laajentaa Espoontielle saakka. Itäiseen laitaan on tarkoitus rakentaa huoltorakennus, jonka suunnitelmat on jo hyväksytty (Kirkkopelto). Laajennuksen myötä olisi yhtenäistä vehreätä aluetta Kirkkopuistosta Espoontielle. Mikäli on rakennettava toivomme samansuuntaista rakennuskantaa kuten Espoontien toisella puolella nyt jo on, lähinnä AP:tä.
Espoonjoen eteläpuoli
Läntinen Jokitie
Ehdotamme radan ja joen väliin AP- merkintää kuten voimassa olevassa yleiskaavassakin (Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I). Yleiskaava-2060 kartassa ei ole mitään merkintää asumisesta. Kadun varressa on 7 kpl omakotitaloja, osa rintamamiestaloja, osa uudempia. Kaikki vakituisessa asumiskäytössä.
Itäinen Jokitie
Jokisillan asemakaavaehdotuksessa alueelle kaavoitettiin asuinkerrostaloja hyvin lähelle rantaviivaa. Hallinto-oikeus hylkäsi sen. Yleiskaava-2060 luonnoksessa se kuuluu Espoon keskuksen C1-alueeseen. Jostain syystä siinä C1-merkintä ulottuu pidemmälle kuin muualla lähialueella, lähes rantaan asti. Tämän alueen uudis-rakentamisessa, on se mitä tahansa, on tärkeintä huomioida sijainti joenrannassa. Se vaikuttaa laajalti jokimaisemaan. Etäisyys rantaan on oltava riittävä paitsi maiseman takia myös teknisistä syistä. Espoonjoen rannat eivät ole hyvää rakennusmaata. Joki tulvii keväisin ja joskus muulloinkin. Nykyisten omakotitalojen etäisyys n.50 m lienee aikanaan tarkoin harkittu.
Kirkkojärvi
Järvi on ollut aikoinaan Kirkkokadun itäpuolella luonnoksessa V-alueeksi merkityllä alueella. Sinne sitä on myös vuosia ehdotettu palautettavaksi. Pelkkänä vesialueenakin se toimisi ympäristön maisemaa parantavana tekijänä. Ehdotamme, että yleiskaavaan se merkitään ainakin ohjeellisena varauksena.
Espoonväylän länsipuoli
Kaupunginkallio
Alueen pohjoisosaan, junaradan ja Honkakujan väliselle alueelle on merkitty AK- alue, joka on kaavoissa ollut vuosikausia erilaisina versioina. Nyt junaradan laajentamisen myötä on herännyt epäilys, miten radan, jyrkän pohjoisrinteen ja olemassa olevien asuinrakennusten (11 kpl) lisäksi alueelle saataisiin mahdutettua kerrostaloja. Asukasmäärän kasvaminen lisäisi myös liikennettä. Jo ennen radan rakennustöitäkin (nehän on väliaikaisia) Kamreerintien liikenne on ollut haasteellista eikä sille ilmeisesti ole apua löytynyt Espoon keskuksen tekeillä olevasta asemakaavastakaan. Mäkinen maasto asettaa omat ehtonsa. Kaupunginkalliontien kiinteistöille ja varavoimalalle täytyy päästä paitsi henkilöautoilla myös raskaammalla kalustolla – talvikelilläkin!
Ehdotamme Espoonväylän länsipuolella radan ja Honkakujan väliselle alueelle AP-merkintää. Alue on tällä hetkellä rakennetuilta osiltaan pientalovaltaista aluetta lukuun ottamatta olemassa olevia Samariantien kerrostaloja (2 kpl). Honkaportti toimii tällä hetkellä sisääntuloväylänä kylämäiselle vehreälle omakotitalovaltaiselle pientaloalueelle ja korttelit sen varrella tulisi säilyttää tulevaisuudessakin sellaisina.
Lugnet
Rakennetut alueet Lugnetintien ja Kalliorinteen molemminpuolin on säilytettävä kokonai-suudessaan AP-alueena. Samoin myös Lugnetin lounaispuolella oleva rakentamaton osa, joka on merkitty luonnokseen AK:lla. Mielestämme ei ole mitään syytä lisätä alueen tehokkuutta esitetyllä tavalla. Alue rajautuu Söderskogin peltoaukeamaan, joka on AME-merkinnällä ja lisäksi merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Voi hyvin kuvitella mitä maisemalle tapahtuisi, jos peltoaukeaman pohjoispuolella rajana olisi Espoonväylän molemminpuolin kerrostaloalueet.
Kaava-luonnoksessa ei ole merkintää olemassa olevasta Attendon hoivakodista Kalliorinteen päässä, mutta alueen kaakkoiskulmassa on PY-alue. PY-aluevaraus on väärässä paikassa, se on asutusten laidalla keskuspuiston vieressä.
Söderskog
Pidämme hyvänä, että Espoonväylän parantaminen noudattaa vanhaa linjausta ja näin ollen kaunis maalaismaisema keskuspuistossa säilyy.
Söderskog on avoimen maisematilan elinkeinoaluetta. Rakentaminen on sovitettava arvokkaaseen maisemakuvaan. Lisärakentamisessa huomioidaan olemassa olevat asuinrakennukset.
Saarnilaakson puolella on merkintä arvokkaasta kulttuuriympäristöstä (valkoinen viivoitus), mutta kuitenkin merkitty AK-alueeksi?
Espoonväylän itäpuoli
Saarnilaakson ja Saarniraivion olemassa olevat, rakennetut pientaloalueet säilytettävä AP:nä. Alueelle suunnitellaan metroasemaa, jota ei pidä toteuttaa.
Lopuksi
Olemme parhaan kykymme mukaan yrittäneet lukea rinnakkain karttaa ja tekstimuotoista selostusta. Valitettavasti päällimmäiseksi jää suuri ristiriita näiden välillä. Tekstissä puhutaan m.m ’mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja sopeutuminen olevassa olevaan rakennuskantaan sekä torjutaan segregaatiota’ ja ’kaupunkia kehitetään historiaa ja kerroksellisuutta vaalien’. Kartalla on kuitenkin merkitty olemassa olevien pientaloalueiden päälle AK- tai A-merkintää ja samoin metrolinjauksen ’ohjeellisten’ asemien ympäristöön. Metro siis ohjaa kaavoitusta tiukasti.
Kaavakarttaa on ollut vaikeaa hahmottaa koska katuja ei ole merkitty karttaan.
Emme ole kommentoineet yleiskaavaluonnoksessa olevia AP-alueita, koska ne halutaan pitää sellaisinaan.
Toinen tärkeä huomio on raha. Siitä ei puhuta mitään. On selvää, että siihen helposti vastataan, että on kyse pitkän tähtäimen asioista. Mutta onko oikein, että tulevien sukupolvien kädet sidotaan näin lujasti tietynlaiseen kehitykseen – tietenkin velaksi.
Toivomme, että Espoon kaupungin suunnittelijat ja päättäjät noudattavat yleiskaavan yleis-määräyksissä olevaa kohtaa: ”Yleiskaavaa toteuttavassa asemakaavoituksessa pientalokaavoitusta priorisoidaan niin, että pientalorakentamisen osuus kasvaa merkittävästi ja asuntorakentamien on monipuolista vastaten asukkaiden asumistarpeisiin”.